Kansalaisaloite ääripiirteisten koirien ja kissojen jalostuksen kieltämiseksi 

Koiran äärimmäinen koko on hyvinvointihaitta

Liian suuri tai liian pieni koko voi altistaa koiran terveysongelmille. Äärimmäinen koko voi vaikuttaa koiran rakenteeseen, elimistön toimintaan, sairastumisriskiin ja elinikään.

Eroon ääripiirteistä-sivusto. Kuvassa on tanskandoggi, joka on esimerkkinä jättikokoisesta rodusta. Äärimmäinen koko on yhteydessä moniin terveysongelmiin ja myös lyentyneeseen elinaikaodotteeseen.
Tanskandoggi on esimerkki jättikokoisesta koirarodusta. Jättikoko on yhteydessä lyhyempään elinikään.

Jättikoko – terveyden ja hyvinvoinnin riskit

Jättikoko on yhteydessä koiran lyhyempään elinikään. Suurikokoiset koirat ikääntyvät yleensä nopeammin kuin pienikokoiset koirat. Suurikokoisilla koirilla esiintyy myös useita sairauksia, jotka voivat vaikuttaa elinikään, kuten luusto- ja nivelsairauksia, sydänsairauksia, syöpiä sekä mahalaukun laajentumaa ja kiertymää.

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt ovat erityisesti suurten ja jättikokoisten koirien ongelma. Kasvuhäiriöt voivat vaurioittaa kyynärniveltä, aiheuttaa kipua, ontumista ja nivelrikkoa jo nuorella iällä.

Osteokondroosi

Osteokondroosi on kasvuiässä kehittyvä luuston ja nivelruston sairaus. Sitä esiintyy erityisesti suurikokoisilla ja nopeasti kasvavilla koirilla. Sairaus voi aiheuttaa nivelkipua ja ontumista. Osteokondroosi voi vaurioittaa niveltä ja altistaa nivelrikolle.

Suuri koko ja nopea kasvu lisäävät osteokondroosin riskiä.

Ristisidevauriot

Suuri koko ja paino lisäävät koiran polven eturistisidevaurion riskiä. Ristisidevaurio voi aiheuttaa kipua ja ontumista sekä altistaa polvinivelen nivelrikolle.

Nivelrikko

Suuri koko on yksi nivelrikon riskiin vaikuttavista tekijöistä. Suurempi aikuispaino on yhteydessä kohonneeseen nivelrikon riskiin.

Lisätietoa nuorten koirien niveltarkastuksesta – Evidensia

Osteosarkooma

Osteosarkooma on koiran yleisin luusyöpä. Se on aggressiivinen ja usein kivulias syöpä. Riski sairastua osteosarkoomaan on suurikokoisilla koirilla muita suurempi, sillä riski kasvaa koiran koon ja painon kasvaessa.

Mahalaukun laajentuma ja kiertymä (GDV)

Suuri koko on yhteydessä mahalaukun laajentumaan ja kiertymään eli GDV (gastric dilatation-volvulus) riskiin. Riski kasvaa koiran koon myötä. Myös syvärintainen rakenne lisää riskiä.

GDV:ssä mahalaukku laajenee ja voi kiertyä. Tällöin mahalaukun ja muiden vatsaontelon elinten verenkierto voi häiriintyä. Tila voi johtaa nopeasti verenkierron romahtamiseen ja kuolemaan. 

⚠️ GDV on hengenvaarallinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa. 

Lisätietoa mahalaukun kiertymän oireiden tunnistamisesta – Pyynikin eläinlääkärit 

Dilatoiva kardiomyopatia (DCM)

Dilatoiva kardiomyopatia eli DCM on sydänlihaksen sairaus, jota esiintyy erityisesti keskikokoisilla, suurikokoisilla ja jättikokoisilla koirilla. Sairaudessa sydän laajenee ja sydänlihaksen supistusvoima heikkenee. 

⚠️ DCM voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja vakaviin rytmihäiriöihin, jotka voivat aiheuttaa myös äkkikuoleman.

Lyhyempi elinikä

Suuri koko on yksi koiran elinikään vaikuttavista tekijöistä. Suuret koirat ikääntyvät yleensä nopeammin kuin pienet koirat, ja niiden elinikä jää keskimäärin lyhyemmäksi.  

Koirien elinikä ja rotukohtaiset sairaudet – Seura  

Esimerkkejä jättikokoisista roduista:  tanskandoggi, irlanninsusikoira, mastiffi, berninpaimenkoira ja newfoundlandinkoira.

Eroon ääripiirteistä tietosivu. Kuvassa on pomeranian, joilla hyvin pieni, alle 2,5 kg:n paino on yhteydessä suurempaan syringomyelian riskiin.
Pomeranian on esimerkki hyvin pienikokoisesta koirarodusta. Tutkimuksessa alle 2,5 kg:n paino oli yhteydessä suurempaan syringomyelian riskiin.

Äärimmäisen pieni koko – terveyden ja hyvinvoinnin riskit

Äärimmäisen pieni koko on yhteydessä useisiin koiran terveys- ja hyvinvointiriskeihin. Pieni ruumiinkoko ja poikkeavat mittasuhteet voivat vaikuttaa esimerkiksi hampaiden, luuston, nivelten ja kallon rakenteeseen sekä altistaa lisääntymisterveyteen liittyville riskeille. 

Esimerkkejä äärimmäisen pienikokoisista kääpiöroduista: chihuahua, pomeranian ja venäjäntoy. 

Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdus

Pieni ruumiinkoko lisää koiran riskiä sairastua parodontiittiin eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen. Pienillä koirilla parodontiittia esiintyy enemmän kuin suurilla koirilla. Riski on erityisen suuri alle 10 kg painavilla koirilla.

Pienikokoisilla koirilla hampaat voivat olla suhteessa kallon ja suun kokoon suuret. Ahtaus voi vaikeuttaa hampaiden puhdistumista ja edistää parodontiitin kehittymistä. 

Hoitamattomana parodontiitti etenee nopeasti ja voi johtaa hampaan kiinnityskudosten ja leukaluun vaurioitumiseen. Pitkälle edenneessä sairaudessa hampaita joudutaan usein poistamaan. Parodontiitti on pienillä koirilla yleinen hampaiden poiston syy. 

Polvilumpion sijoiltaanmeno

Polvilumpion eli patellan sijoiltaanmeno on erityisesti pienten koirarotujen ongelma. Tavallisimmin kyseessä on mediaalinen patellaluksaatio, jossa polvilumpio siirtyy polven sisäsivulle.

Polvilumpion sijoiltaanmeno voi aiheuttaa kipua ja ontumista. Tyypillinen oire voi olla takajalan hetkellinen nostaminen tai jalan "pompauttaminen" ravatessa. Epänormaali liikkuminen, ontuminen tai jalan toistuva nostaminen kannattaa tutkituttaa eläinlääkärissä.

Näin tunnistat koiran kivun – Suomen Kennelliitto

Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia

Chiari-tyyppinen epämuodostuma (CM) tarkoittaa kallon takaosan rakenteellista poikkeavuutta, jossa tila on liian ahdas pikkuaivoille. Pikkuaivot voivat tyräytyä niska-aukkoon. Tämä voi johtaa syringomyeliaan (SM), jossa selkäytimeen muodostuu nestetäytteisiä onteloita. 

Chiari-tyyppistä epämuodostumaa ja syringomyeliaa tavataan erityisesti pienillä ja toy-roduilla sekä lyhytkalloisilla koirilla.

⚠️ CM ja SM voivat aiheuttaa koiralle kipua ja neurologisia oireita, kuten ilmaraapimista, kosketusyliherkkyyttä, lihasheikkoutta ja koordinaatiohäiriöitä. Kyseessä on vakava hyvinvointihaitta.

Chiari-tyyppinen epämuodostuma ja syringomyelia – Eroon ääripiirteistä

Myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma

Myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma (MMVD) eli tuttavallisemmin läppävika on koirien yleisin sydänsairaus. Sitä esiintyy erityisesti pienillä ja toy-roduilla. MMVD:n riski on kohonnut monissa roduissa, joiden keskimääräinen aikuispaino on alle 9 kg.

Sairaudessa sydämen mitraaliläppä rappeutuu ja alkaa vuotaa. Pitkälle edetessään sairaus voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan. 

Synnytysvaikeudet

Synnytysvaikeuksia esiintyy sekä erittäin pienillä että erittäin suurilla koirilla.

Pienillä koirilla pennut voivat olla suuria suhteessa emän kokoon ja synnytyskanavaan. Tämä voi vaikeuttaa synnytystä. Myös suurilla koirilla synnytysvaikeuksien riski voi olla kohonnut. Suurilla koirilla on tyypillisesti suuret pentuekoot. Suuri pentuekoko voi uuvuttaa kohdun lihaksia, jolloin synnytys voi pitkittyä tai keskeytyä.

⚠️ Vaikea synnytys voi vaarantaa sekä emän että pennut ja vaatii eläinlääkärin arviota. 

Jalostuksessa huomioitavaa 

Eläinten hyvinvointilain mukaan eläintä ei tule käyttää jalostukseen, jos lisääntymisestä aiheutuu todennäköisesti merkittävää haittaa sen hyvinvoinnille. 

Eläinten hyvinvointi eläinjalostuksessa ja muussa eläinten lisäämisessä – Ruokavirasto

Eroon ääripiirteistä tietosivu. Kuvassa chihuahua mietteliäänä. Koiralla on selkäesti ongelmille altistava poikkeava kallonmuoto ja pullottavat silmät.
Äärimmäinen pienikokoisuus altistaa chihuahua-rodun useille terveysongelmille, jotka liittyvät kehon ja luuston poikkeaviin mittasuhteisiin.

Äärimmäinen koko ja hyvinvointi 

Erittäin suuri tai erittäin pieni koko ei vaikuta pelkästään ulkonäköön. Koko vaikuttaa koiran rakenteeseen, kuormitukseen, sairastumisriskeihin ja elinikään.

Jalostuksen tavoitteena tulee olla koira, joka voi elää terveenä, kivuttomana ja toimintakykyisenä koko elämänsä ajan.

Eläimellä tulee olla oikeus terveeseen, toimivaan ja liioittelemattomaan rakenteeseen. 

Kannata kansalaisaloitetta Ääripiirteisten koirien ja kissojen jalostuksen kieltäminen koirien ja kissojen hyvinvoinnin turvaamiseksi. 


https://www.eroonaaripiirteista.fi/koiran-aarimmainen-koko-on-hyvinvointihaitta/



Lähdeluettelo 


Mäki, K. (2025). Koiran koon yhteys terveyteen. https://www.katariinamaki.fi/2025/08/27/koiran-koon-yhteys-terveyteen

Mäki, K. (2025). Osteokondroosin esiintyvyydessä selviä rotueroja.
https://www.katariinamaki.fi/2025/04/16/ruotsalaistutkimus-osteokondroosin-esiintyvyydessa-selvia-rotueroja/

Wallis, C. & Holcombe, L. J. (2020). A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. DOI: 10.1111/jsap.13218. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jsap.13218

Santifort, K. M. ym. (2023). Phenotypic characterization of Pomeranians with or without Chiari-like malformation and syringomyelia. DOI: 10.3389/fvets.2023.1320942. https://www.frontiersin.org/journals/veterinary-science/articles/10.3389/fvets.2023.1320942/full

Engdahl, K. ym. (2024). The epidemiology of osteochondrosis in an insured Swedish dog population. DOI: 10.1016/j.prevetmed.2024.106229. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167587724001156

Engdahl, K. ym. (2021). The epidemiology of cruciate ligament rupture in an insured Swedish dog population. DOI: 10.1038/s41598-021-88876-3. https://www.nature.com/articles/s41598-021-88876-3

Michelsen, J. (2013). Canine elbow dysplasia: Aetiopathogenesis and current treatment recommendations. The Veterinary Journal, 196(1), 12–19. DOI: 10.1016/j.tvjl.2012.11.009. https://doi.org/10.1016/j.tvjl.2012.11.009

Engdahl, K. ym. (2023). The epidemiology of patellar luxation in an insured Swedish dog population. DOI: 10.1016/j.prevetmed.2023.106034. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37801966/

McCord, K. ym. (2025). Gastric dilatation-volvulus is associated with Poodle breeds, increased body size, and male sex, but not primary diet type or anxiety in the Dog Aging Project cohort. JAVMA, 264(4), 1–9. DOI: 10.2460/javma.25.09.0609. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC13355656/

Brugada-Terradellas, C. ym. (2021). Sudden cardiac death: A comparative review of humans, dogs and cats. The Veterinary Journal, 274, 105696. DOI: 10.1016/j.tvjl.2021.105696. https://doi.org/10.1016/j.tvjl.2021.105696

McEwan, J. D. (2000). Canine dilated cardiomyopathy 1. Breed manifestations and diagnosis. In Practice, 22(9), 520–530. DOI: 10.1136/inpract.22.9.520. https://doi.org/10.1136/inpract.22.9.520